torstai 16. elokuuta 2012

reissaamista ja kielen kehitystä

Ollaan Okon kanssa ihan urakalla reissailtu tässä viime päivinä. Ensin käytiin kahdestaan junalla Kokkolassa ja oltiin siellä yksi yö, ja sitten lähdettiin eilen koko perheen kesken Hankasalmelle mökille yhdeksi yöksi. Okko on edelleen varsin reteä reissaaja, joskin nuo automatkat meinasi mennä vähän karjahtelun puolelle, kun oli niin kuuma ja turvakaukalo vielä hiostaa ihan hirveästi. Kokkolassa käytiin vaarin ja Irman luona, Okko oli viimeksi ihan pieni rääpäle siellä käydessään, joten nyt hän oli hurjasti viihdyttävämpi tapaus. Yövyttiin Okon kummitädin luona, se oli lystikästä kanssa. Okko oli tietysti kaikkien mielestä ihana, ja täysin puolueellisesti olen tietysti aivan samaa mieltä.

Junamatkat Okon kanssa meni varsin hyvin. Espanjan reissailusta rohkaistuneena uskalsin hyvin lähteä hänen kanssaan junailemaan, kun silloinkin kaikki meni mutkattomasti. Toki Okon vähän piti väsyneenä kitistä ja öristä jonkin aikaa ennen nukahtamista (tulee muuten teräksiset pakaralihakset, kun hytkyy puoli tuntia putkeen istuallaan lapsi kantorepussa, suosittelen kokeilemaan!), mutta ei se varmaan kovin montaa kanssamatkustajaa häirinnyt (paitsi ehkä vähän sitä yhtä silmienpyörittelijää). Okko herätti kanssamatkustajissa enimmäkseen ihastusta. Okolla kun on tapana hymyillä leveästi kaikille ja tuijottaa. Konduktööriltä Okko sai hienon kilpikonnakuvioisen alle 6-vuotiaan junalipun. Teippaan sen vauvakirjaan muistoksi.

Okko on nyt jo jonkin aikaa jokellellut ja puhunut siansaksaa, mutta viime päivinä sellainen ääntely tuntuu entisestään lisääntyneen. Esimerkiksi sen sijaan, että Okko itkisi surkeasti, se marmattaakin närkästyneesti "mämmämmää" tai "äbää äbää äbää". Oikeasti hermostuessaan ääntely muuttuu värikkäämmäksi vielä, ja se herättääkin meissä vanhemmissa jonkin verran huvittuneisuutta, vaikka toinen ihan tosissaan yrittää olla hermostunut. Hankalaa vaan vakavalla naamalla kuunnella sitä. Innolla odotan sitä aikaa, kun Okko oppii puhumaan. Jännä päästä sitten kuulemaan, että mitä sen mielessä oikein liikkuu. Nyt kun voi vain arvailla.

Tässäpä vielä pieni kuvapläjäys reissuilta:

Matkaan lähdettiin aamulla varhain
Vaari ja Okko

Anniina ja Okko

Irma ja Okko

Ja matka jatkuu
Arskat otin ihan ite pois päästä

Liian pieni sukka

Kärrytkin oli mukana (meidän mökki ei ollut ihan yhtä hulppea kuin taustalla näkyvä)
Okon aamujumpat ja pähee pääkallovaippa
Nyt onkin luvassa vaan tylsääkin tylsempää arkea eikä mitään reissailuja tiedossa. Ehkä ihan hyvä näin, vaikka olisinkin tätä kesää voinut vielä vaikka kuukauden verran jatkaa.

4 kommenttia:

  1. Että mä haluisin päästä kokeilee Manducaa jossain... ja mikä toi renkula on? Onks teillä aina joku tietty kantoarsenaali mukana kun lähdette? Mulla oli autossa aina se yks taskuliina ja nyt se varmaan on sitten se uus renkula mikä on aina mukana. Pitkää liinaa ei oo tullut pidettyä aikoihin kun mä en edelleenkään osaa sitoa Lauraa selkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Neobullen renkula :). Ostin H_Q:lta :D. Yleensä meillä on joko rengasliina tai kantoreppu mukana, kun vähän arastelen sitoa pitkää liinaa julkisilla paikoilla vielä. Että sitä käytän yleensä semmoisilla pätkillä, ettei sitä tarvi ottaa kesken kaiken pois :D. Joskus tosin tuplaristin sitaisen kotona valmiiksi, kun siitä Okkoa voi siirtää pois ja takaisin helposti. Renkulaa käytän yleensä lyhkäisillä pätkillä, niin kuin esim. tuolla reissulla kannoin Okon parkkipaikalta semmoista hiekkatietä sinne mökkiin, pidemmille pätkille otan sitten suosiolla jonkun kahden olan ratkaisun, kun esim. repulla jaksaa kantaa vaikka tuntikausia.

      Poista
  2. Heh meillä kanssa marmatetaan närkästyneesti äämbääbää ja baabaabaa ja ties mitä. Se on hassun kuuloista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei sitä hirveen vakavalla naamalla voi kuunnella :D.

      Poista