lauantai 25. elokuuta 2012

kaurapuuromyytti

Sanovat, että kiinteiden ruokien tarjoamisen aloittaminen vauvalle rauhoittaa öitä. Etenkin iltapuuro on semmoinen taika-aines, että kun lapselle aletaan lappaa puuroa naamaan, se alkaa nukkua yöt heräämättä. Tämä on myytti. Eikös se kuulostanutkin jo liian hyvältä ollakseen totta? Itsehän en kyllä missään vaiheessa tuohon uskonut, ja hyvä niin! Vähän nimittäin houkuttaisi paluu täysimetykseen, kun silloin pentuni nukkui iltayhdeksästä aamukahdeksaan heräten puolilta öin syömään ja satunnaisesti myös viiden aikoihin, muttei läheskään joka yö. Itse menin nukkumaan siinä puolen yön syötön aikoihin, joten parhaimpina öinä en joutunut heräämään yön aikana kertaakaan. Vaan toista on kuulkaa elämä nyt!

Toki voi olla, ettei tämä öiden radikaali huononeminen liity mitenkään kiinteisiin ruokiin, Okolle ei kuitenkaan ole mistään tietystä aineksesta tuntunut tulevan mitään yliherkkyysoireita. Ehkä syynä on joku mikälie muu syy, eihän näistä vauvoista ikinä tiedä. Nuo hyvät yöt olivat historiaa päivälleen silloin kun Okko täytti puoli vuotta. Nykyään yöt menee niin, että Okko nukahtaa kahdeksan aikoihin yöunille. Ennen puolta yötä käyn rauhoittelemassa ja imettämässä kolme-neljä-viisi kertaa. Sitten menen itse nukkumaan, Okko on taas hereillä ja syö. Sitten nukutaan hetki ja ehkä neljästä eteenpäin heräillään ja syödään tunnin tai puolen tunnin välein sinne aamukahdeksaan saakka. Sitä ennen en nouse ylös, vaikka mikä olisi.

Jänniä kyllä nuo hormonit, kun vähistä unista huolimatta sitä selviää jotenkin tervejärkisenä päivistä. Aamuisin toki tuntuu siltä, että ei tule elämästä mitään, mutta ylös nousemisen jälkeen suurin väsymys väistyy johonkin. Onneksi joku keksi kahvin. Elättelen toiveita, että tämä on taas joku kuppanen Vaihe vaan. Vaiheet nimittäin menee ohitse, ennemmin tai myöhemmin. Ja onneksi Okko on niin söpö ja kiva vauva päivisin, että noita öitäkin vielä toistaiseksi ainakin jaksaa sietää.






9 kommenttia:

  1. Juu en tiä puuroista, meillä ei kummallekaan puurot edes kelpaa. Oliskohan puolivuotiailla joku himotankkausVAIHE, näin muistaisin. Toisaalta ei nuo tiheän imun kaudetkaan mitään päiväkausia kestä tiemmä.

    Joskus tuntuu, että mitä tisseihin tulee, vauvoille voi joskus jäädä joku vaihe vähän "päälle". Voisko olla jostain unikoulun tapaisesta apua?

    Jossain vaiheessa Sisukin söi kerran yössä, mutta sitten yhtäkkiä saattoi imuroida neljäkin kertaa ja sitä kesti pitkään. Sitten ei yhden tankkauksen öitä näkynytkään juuri ollenkaan, ennen kuin unikoulu katkaisi koko yösyöminkiperinteen. Eli en tiedä, oppiko Sisu luottamaan siihen, että inahdus vain niin äiti väsyneenä tarjoaa hinkin naaman eteen, niin saadaan rauha maahan vähimmällä (?) vaivalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sillon 6kk-synttäriyönä toi heräsi syömään yli 10 kertaa, sen kuittasin tiheän imun kaudeksi, mutta kai tässä nyt on kyse jo jostain muusta, ehkä. Pari viikkoa kuitenkin jo mennyt.

      Unikoulua ei mun käsittääkseni suositella ennen kuin kiinteitä aterioita on päivässä viisi, koska silloin voi vasta olla varma, jotta vauva ei nälkäänsä heräile. Meillä noita aterioita on vasta kolme ja en kyllä tiiä millä ilveellä mahduttaa vielä kaksi. Siinähän on koko päivä yhtä syömistä sitte! :D Mutta joo, pitänee seurailla ja katella, loppuuko tämmöinen yöperseily ittekseen vai pitääkö tässä joihinkin toimenpiteisiin ryhtyä.

      Poista
    2. Meille sanottiin neuvolassa jotain siihen tyyliin, että ei puolivuotias kyllä neljää imetystä tarvi yöllä (kun Sisu puolivuotisneuvolan aikoihin harrasti tuota neljääkin syömistä öisin). Mutta varsinaista unikoulua suosittelivat meillekin vasta, kun jätkä söisi 5x päivässä.

      Poista
    3. Totta tuokin kyllä. Mua ei itse asiassa ne yösyömiset haittaisi yhtään, jos tuo vaan söisi ja nukahtaisi uudestaan, koska sittenhän sitä voisi itsekin päästä takaisin nukkumaan, mutta nyt tuon mielestä on ok karjua ja riekkua keskellä yötä eikä sitä oikein saa sillä tissilläkään hiljaiseksi ja se on se mikä jo aika paljon nyppii.

      Poista
  2. Hei,
    Meille neuvolalääkäri sanoi, että n. Puolivuotiaana vauvat alkavat näkemään unia erilailla, joka puolestaan saattaa tehdä öistä levottomia. Samoin uusia motorisia taitoja treenataan ja käsitellään öisin. Meillä alkoi neidin yöhulinointi vajaa 7 kk ja reilun kk herättiin/imetettiin vaikka kuinka monta kertaa. Pikkuhiljaa tasoittuu kahteen imetykseen. Nyt tyttö vajaa 9kk ja muutamana yönä heeännyt enää kerran ja viime yönä ei kertaakaan. :) Niin ja ennen tätä heeäs max kerran yössä. Tsemppiä öihin.
    -Helmi

    VastaaPoista
  3. Puolivuotiaana se unen rakenne tosiaan muuttuu ja monella kai yöheräilyt lisääntyy silloin. Meillä tää tapahtui jo aikaisemmin, koska laps teki ekat hampaansa aikaisin ja kaikista pahimmat heräilyt/riekkumiset on aina liittyneet hampaisiin tai flunssan tuloon. (Niitä öitä kun miettii niin tulee semmonen olo ettei ikinä toista lasta.) Tsemppiä, toivottavasti voitte nukkua jotenkin vuoroissa miehen kanssa. Meidän selviytymiskeino on ollut se, että mä heräilin yöt ja mies hoiti aamut, kun ite jäin nukkumaan. Tsemppiä, se siitä jollakin joskus asettuu.

    VastaaPoista
  4. Kiitos valaisevasta kirjoituksesta! Tietää mitä sitä on edessäpäin. :) Seurauksena aamun hihittelyt ja kahvit pöydällä... :D Siis, että hyvät sanavalinnat sulla!

    VastaaPoista
  5. Meillä tuli öistä yhtä syömistä ja heräilyä joskus neljän kuukauden jälkeen, ja nukuttuani kaks kuukautta 2-4 tuntia yössä terkka ilmoitti, että nyt kokeilette omaan huoneeseen siirtoa. Puolivuotispäivänä roudattiin sänky E:n omaan huoneeseen. Kahtena ekana yönä kävin imettämässä kerran ja kolmannesta yöstä lähtien meillä on nukuttu klo 20-08.

    Kiinteät me aloiteltiin 4 kuukauden iässä järkyttävän pulauttelumäärän vuoksi, joten tuossa vaiheessa toki oli jo 4 ateriaa päivässä. En tiedä sitten miten kolmen kanssa on hyvä toimia.

    Tsemppiä heräilyihin! Se on välillä aika kamalaa, mutta kyllä siitä selviää. :)

    VastaaPoista