sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

vielä on kesää jäljellä!

Tänään Okon isä palaa kotiin ja oopperajuhlien aikainen yksinhuoltajuus on osaltani ohitse. Jee! Täytyy myöntää, että etukäteen kovastikin pelkäsin, että mitä tästä oikein tulee, kun ollaan viikkotolkulla Okon kanssa kahdestaan, mitä nyt isämies kävi välillä viikonloppuisin kotona, mutta ihan hirmuisen hyvinhän me pärjättiin. Hyvä me! Siitä huolimatta olen kyllä iloinen, että saan taas toisenkin aikuisen tänne kotiin eikä ihan kaikki ole minun vastuullani. Ja onneksi on vielä kesää jäljellä (niin kuin Mambakin laulaisi), ja näyttäisi nuo ilmatkin vasta elokuuksi lämpenevän, joten ehditään vielä viettää kesää ihan koko perheenkin kesken ennen syksyä.

Okko on alkanut kovasti treenata liikkumista. Vielä eteneminen on sen verran hidasta, että tiedän parin metrin säteellä löytäväni lapsen suurin piirtein siitä mihin sen jätin, mutta kovaa kyytiä pitäisi alkaa miettiä kodin tekemistä vauvaturvalliseksi. Meillä kun on vähän semmoista epäjärjestystä ja esimerkiksi sohvapöydän alataso tursuu tavaraa, jotka nyt tarvitsisivat paikan jostain muualta, kun Okko osaa jo repiä niitä sieltä alas. Lisäksi täytyy hankkia pistorasioille suojia sekä siirtää kaikki lääkkeet ja vitamiinit lääkekaappiin sen sijaan, että niitä lojuu siellä sun täällä. Meillä kun ei aikaisemmin ole ollut vauvaa, niin en oikein hahmota, mitä kaikkea sitä pitääkin ottaa huomioon, kun lattioilla mönkii pieni lapsi. Eipä aikaakaan, kun Okko osaa jo esimerkiksi sukeltaa kissojen hiekkalaatikkoon syömään kissanpaskaa. Toivottavasti ennen sitä se oppii ymmärtämään puhetta edes pikkuisen. Eri juttu tietysti se, kiinnostaako sitä sitten totella, vaikka se ymmärtäisikin.







2 kommenttia:

  1. Hyvä Laura! Nostan hattua sun yksinhuoltajuusrupeamalle. Mulla tekee tiukkaa jo muutama päivä.

    Meillä oli myös vähän miettimistä lapsiturvallisuudessa, mutta nykyään se tulee jo aika automaatilla. Me ollaan nosteltu vaaralliset tavarat pois ulottuvilta suunnilleen sitä mukaa, mitä pystympään vauva on noussut. Nykyään repertuaariin kuuluu tietysti keittiönkaappien ja -laatikoiden penkominen, mutta jostain syystä kissanhiekkalaatikko on myös taaperon kiinnostuksenkohde nro 1. >:( Toivoisin, että sen ja kirjahyllyn (ei-pahvisivuiset) kirjat tuo oppii joskus jättämään rauhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin tuntui raskaalta jo joku kolme päivää kaksin olemista ipanan kanssa ennen tätä kesää. Kai sitä kaikkeen lopulta tottuu, ja Okko on nyt kesän ajan ollut kyllä ihan naurettavan helppo tyyppi, että osansa varmasti silläkin.

      Mulle tuli heti mieleen ton kirjahyllyn kanssa, että oispa näppärää, jos olisi jotain sellaista suihkittavaa lapsikarkotetta, joka toimisi samalla lailla kuin kissakarkote, ettei lasta huvittaisi mennä suihkittuun paikkaan, koska siellä haisee pahalta! Oliskohan semmoisen valmistaminen epäeettistä vai oliskohan tää hyvä liikeidea? :D

      Poista