osittainen paluu aikuisten maailmaan

Tänään alkoi allekirjoittaneella graduseminaari. Aivot tuntui unohtuneen K-SKS:n narikkaan helmikuussa. Miten sitä voikin olla niin ruosteessa? Tuntui, ettei edes taivu mikään englannin kieli enää mitenkään päin. Ja nyt pitäisi sitten englanniksi pyöräyttää jonkinlainen tutkimus! Mielenkiintoista. Oli kovin vaikeaa puhua jostain muusta kuin vauvasta, kun sen vauvan ympärillä tässä elämä on viime kuukaudet pyörinyt. Yritin oikein tietoisesti välttää mainitsemasta Okkoa ainakaan hirveän montaa kertaa oma-aloitteisesti. Mainitsin ehkä kolmesti. Puolentoista tunnin aikana. Taitaa olla ihan tervettäkin saada jotain muuta ajateltavaa vauvajuttujen lisäksi. Tavoitteena olisi saada vuodessa se gradu valmiiksi. Ennen 28-vuotissynttreitä. Motivaatiota löytyy kyllä, mutta hiukan olen vielä ulalla aiheen kanssa. Ajankäyttö mietityttää myöskin, kun keskittyminen ei ihan ole helpointa, kun yksi pikku termiitti ryömii ympäriinsä ja tuntuu tekevän mieluiten kaikkea, minkä on havainnut kielletyksi. Olen päättänyt, että tästälähin päivittäin käytän Okon aamupäiväpäikkärit (1,5-2 tuntia) gradun kanssa puuhailuun. Toki nyt kun päätän näin, Okko joko lakkaa nukkumasta aamupäiväpäikkäreitä kokonaan tai lyhentää ne puolituntisiksi.

Onneksi tämä on Okko-blogi, niin täällä saa puhua vauvasta. Okolla on nyt neljä hammasta. Alhaalla keskellä kaksi ja ylhäällä sivussa (en ikinä muista kumpi on oikea ja kumpi vasen, etenkään peilikuvana en näitä hahmota, niin jommassakummassa kuitenkin) toiset kaksi. Nämä ylimmäiset saapuivat viikon sisään. Tavaksi on tullut karjua pari yötä aina ennen uutta puhkeavaa hammasta, joten saisi nyt hetkeksi riittää nämä. Viides kyllä jo pullottaa ikenessä sen näköisesti, että ei siinäkään varmaan paria viikkoa kauempaa mene.

Tänään Okko katsoi minua ja sanoi äiti. Sen jälkeen Okko sanoi hättää, ääbwäbwää, hittii, mämmäm. Ei se siis tainnut ihan tarkoituksella sanoa äiti. Kun siis, sanoihan se jo parin viikon ikäisenä miau, mutta ei se varmaan tahallaan äännellyt kuin kissa. Vaikka olisihan se kauhean kiva ajatella, että minun lapseni on edistyksellisempi kuin kenenkään muun lapsi ja se osaa tarkoituksella matkia kissaa pariviikkoisena ja sanoa äiti seitsenkuisena.

Ampparit

Arvatkaa kumpi on syönyt porkkanaa?

Okko haki oma-aloitteisesti liinan ja kietoutui siihen

Eka kerta kiikussa! Vähän oli vielä pieni siihen

Kauko ja äidin villasukat