elohopea

Okko oli jo kohdussa kovin liikkuvainen vauva. Siitä saakka, kun aloin vauvan liikkeitä tuntea, en joutunut yhtäkään kertaa miettimään, että vieläkö vauva on hengissä. Kertaakaan en tehnyt liikelaskentaa. Jos hiukan meinasi huolettaa, riitti kun tökkäsi mahaa sormella, ja Okko monotteli takaisin niin että maha heilui. Vitsailin, että taitaa tulla vilkas lapsi tästä. Nyt ehkä tohtisin sanoa olleeni oikeassa. Okon isä on kertomansa mukaan ollut varsin vilkas lapsi eikä omena näytä puusta pudonneen. Okon painonnousu hidastui jo 3-4kk iässä, kun vaikkei Okko vielä osannut kääntyä, sen jalat ja kädet vispasi taukoamatta aina sen hereillä ollessa. Sitten kun Okko oppi liikkumaan, ei sille liikkumiselle ole tuntunut tulevan loppua. Tällä hetkellä hän harjoittelee tukea vasten kävelemistä ja konttaa reippaasti huoneesta toiseen. Käsistä kuuluu vaan läps läps läps läps, kun pieni konttaaja lähestyy. Keittiön ovi on yleensä kiinni, koska muuten Okko menee kaatamaan kissojen vesikupin sisällön päällensä ja syömään kissanruokaa, mutta jos hän joskus huomaakin oven olevan auki, aikuinen saa ihan tosissaan juosta sulkemaan sen oven, mikäli tahtoo ehtiä ovelle ennen Okkoa. Niin kova vauhti Okolla on. Luulenpa, että olemme vähän pulassa siinä vaiheessa, kun Okko oppii juoksemaan :).

Täältä tullaan!