torstai 29. maaliskuuta 2012

7 viikkoa


On se söpö. Sitä ei kai käy kiistäminen. On ihanaa saada pikkuinen hymyilemään minulle. Alkaa tuntua oikealta vuorovaikutukselta tuon pikkuotuksen kanssa ja toki se noin ylipäätään piristää, kun se välillä tekee muutakin kuin karjuu päin naamaa. Ehkä sen elämä ei ihan kurjaa olekaan!

Okko ei erityisemmin välitä vaatteista. Se tuntuu olevan melkoinen kuumakalle. Vaunulenkit päätyy aina hirmuiseen parkuun, kun rappukäytävässä ehtii tulla liian kuuma ja unikin maistuu vain liikkuvissa vaunuissa epätasaisella alustalla. Toivottavasti kesä tuo tähän muutoksen, kun ei tarvitse pukeutua sen lämpimämmin ulos kuin sisällekään. Ja kesällä päästään liikkeelle ihan vaan kantoliinankin kanssa eikä vaunuja tarvitse raahata mukana. Ei nimittäin ole mitään ihan kätevintä mennä lastenvaunujen kanssa esimerkiksi Ärrälle, jonka yhteydessä sijaitsee lähipostimme. Siinä tulee nimittäin hiki äidillekin (ja melkein se parkukin!).

Varmin keino saada parku lakkaamaan on viedä Okko hoitopöydälle ja ottaa housut pois. Kuumuuden lisäksi Okkoa surettaa hikka, yksin oleminen, nälkä ja vatsanväänteet. Äiti ei saisi poistua toiseen huoneeseen mieluiten ollenkaan ja päiväunetkin olisi kivointa nukkua sylissä.

Tänään Okon syntymästä on jo 7 viikkoa. Aika kuluu hurjaa vauhtia. Kohta se menee kouluun! Maanantaina neuvolassa Okko painoi 5,4kg ja oli 58,9cm pitkä. Neuvolalääkäri kehui tarkkaavaista katsetta, jäntevyyttä ja siistiä ihoa. Äiti oli pojasta ylpeä ja kuvitteli, että ei ne muille vauvoille sano samalla tavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti